Iltapuvun helmasta, silkkikaavun reunoista, käyttämättä jääneistä hepenistä, pitseistä: Niistä on pienet mekot tehty. Ihan ensimmäisenä haluan kiittää, jos olet päätynyt tänne sivulle ostettuasi ihanan, ylijäämämateriaaleista valmistetun Prinsessamekon! Huolla mekkoa pesemällä ja silittämällä hellävaraisesti (pesu 30 astetta, silitys yhden pisteen lämmöllä). Materiaalit ovat polyesteriä tai muita teko- ja muuntokuituja. Materiaalien alkuperästä lisää alempana! Jos olet päätynyt […]
Minulla on aina ollut hyvät taidot ja edellytykset itseni johtamiseen. Olen omatoiminen ja rohkea ja pystyn myös tarvittaessa aika helposti pakottamaan itseni tekemään jotain ”ei niin mukavaa”, jos on pakko. Hallitsen hyvin ajan kulua ja lähivuosina olen oppinut myös taukojen ja etenkin syömisen tärkeyttä. Ympärilläni on ollut aina hyvä turvaverkko. Joskus on ollut vain tarve sille, että joku voitelee voileivän, mutta pohjimmiltaan se on tieto siitä, että epäonnistuminen ei ole katastrofi.
Kyllähän minä itsekin osaisin… Yksi mieleenpainuvimmista yrityksen kehittämiseen liittyvistä opetuksista on ollut, että ”asiakas maksaa hyödystä”. Asiakas ei siis maksa iltapuvusta, vaan siitä hyödystä, että juhlan tullen hänellä on päällepantavaa. Asiakas ei maksa kansallispuvun vyötärön korjauksesta vaan siitä hyödystä, että kaapissa ollut puku tulee jälleen käyttöön. Asiakas maksaa yleensä iloisesti myös siitä, ettei hänen tarvitse […]
Kierrätysmateriaalit, poistotekstiilit, mitä ne oikein ovat ja mistä niitä saa? Asun ja toimin pääosin Varsinais-Suomessa, joten täällä toimivat instanssit ovat minulle tutuimmat. Erinomaisesti aihetta esittelee Telaketju-verkosto, jonka blogisarjassa pääsee poistotekstiilin lähteille. Telaketju on mukana myös LSJH:n poistotekstiilimyymälän toiminnassa. Hiidenkadun myymälässä Turun Kärsämäessä on edullisia käyttövaatteita, verhoja sekä kangasta ihan rullatolkulla. Toiminta hakee vielä vähän muotoaan, […]
Kun ei vuoteen kirjoita blogiin, saattaa joutua varoittamaan lukijoita pitkästä tilannepäivityksestä. Joten sori, aion kuluttaa tähän koko päivän, koska välttelen muita töitä ja alkavaa syksyä. Edellisessä kirjoituksessani noin vuosi sitten pohdin tulevaisuutta ja mutku-vaatteita tursuavaa vaatekaappiani. Teema näyttää säilyvän vuodesta toiseen suht koht samana, sillä tähänkin syksyyn on kuulunut jälleen kerran kevyttä konmarittamista ja huonekalujen […]
Vauhdikkaan kesän jälkeen se koittaa onneksi vihdoin – syksy ja arkinen puserrus läpi synkkien loskakuukausien! Europeade-kirjoitukset loppuvat nyt seinään ja viime vuoden linnanjuhlapuvusta on edelleen esittely tekemättä, mutta onneksi lähiaikoina saan vielä palata kumpaankin projektiin. Ehkäpä niistä muisteloista syntyy jotain järjellistä tännekin. Juuri nyt tekee vaan enemmän mieli suunnata katseet tulevaan. Kun puskee pää kolmantena […]
Kansallispuvuissa yksi puvun kiinnostavimmista osista on paita, tai kuten Sirelius sen määrittelee ”lähinnä ruumista oleva, edestä umpinainen, mutta pääntiellä varustettu hihallinen vartalonverho” (Sirelius, 1990, 73). Paita on puvun duunari: kovalla koetuksella, vähällä arvostuksella ja unohtuu välillä mainita. Itse olen kerran tanhureissulle lähdettäessä unohtanut paidan kotiin ‒ Kirkkonummen puvussa se oli huivin takia helppo korvata kaupasta löytyneellä […]
Pieni tyttö kansallispuvussa! Niin suloinen! Seisoo nätisti, ei pyyhi käsiä essuun eikä tietenkään imeskele päänauhan päitä! Jokainen kansantanssia seurannut on nähnyt esityksessä tapahtuvan jännitysnäytelmän: lapsiryhmässä joltain tippuu essu, joltain huivi, joltain päänauha. (Olen tosin ollut myös esityksessä, jossa miehen puvusta lensi puukko, muttei siitä sen enempää…) Siispä mulla on asenneongelma pienten lasten kansallispukuihin. Herramunjee se […]
Kuten monilla meillä kansantanssijoilla, minullakin on lähes koko suku valjastettuna harrastuksen pariin. Äiti puuhailee mun kanssa näitä pukujuttuja ja tanssii Folkjamia, veli on huijattu soittokööriin ja sukulaislapset lastenryhmiin. Omassa yhdistyksessä esiinnymme pääosin fereseillä ja pojat paitahihasillaan, mutta vuosi sitten tuli tilaisuus, johon piti käydä lapsillekin lainaamassa kansallispuvut. Otin pojalle Janakkalan ja tytölle iki-ihanan Munsalan. Pukuja […]
Esittelin kirjovirkatun myssyn esikuvien kanssa vähän patalakkia, joka Kaukosen ”Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut” -kirjan mukaan oli koltti-ikäisten poikien päähine (Kaukonen 1985, 259-262). Esimerkiksi Hämeen ja Säkylän kansallispukuihin kuuluva patalakki on kiilamaisista paloista ommeltu lakki, jonka saumat peitettiin nyörein tai nauhoin. Alunperin mun ei ollut tarkoitus ommella yhtään patalakkia, mutta koska sen kaavoituksessa sai käyttää geometriaa […]
Tahtoisin kirjoittaa useamminkin, mutta kun (*muminaa*) lapsi ja ompelukset ja treenit ja ja ja… Siispä yhteen kirjoitukseen on upotettava monta asiaa! Olen innostunut siivoamaan kotona tai pikemminkin olen opetellut luopumaan tavarasta. Taustatietona siis, että olen ollut jo yli vuoden ”ihan vaan kotona” meidän vauvan tai siis nyt yksivuotiaan hulivilin kanssa. Toki siivoilin kaappeja ”raskaushöyryissäni” eli […]
Yrityksen työtehtävissä mulla on yksi ihan selkeä lemppari. Ei, se ei ole ALV-ilmoitus vaan hääpuvut! En kieltäydy hääpuvun tekemisestä oikeastaan koskaan. Tässä kirjoituksessa yritän selventää, miksi hääpuvut (ja morsiamet!) ovat niin ihania. Hääpuku on vaate, jonka ympärille kietoutuu aikamoinen teollisuus. Heti voin heittää 10 tv:n hääpukuohjelmaa, 5 hääpukuliikettä 20 kilometrin sisältä ja näyttää kirjahyllystäni useamman […]