Joki-Ån-puvustuksessa olen halunnut kiinnittää huomiota ikäkausien oikeisiin päähineisiin ja niiden merkityksiin, oli kyse sitten lapsen, nuoren tai aikuisen päähineestä. Ongelma syntyy siitä, että puvustuksen pohjana käytetyt kansallispuvut vastaavat esikuva-aineistoa aika eritasoisesti. On tarkistettuja pukuja ja sommitelmia. Läheskään kaikki puvut eivät sisällä samoja osia, kuten päällysvaatteita, essuja tai päähinevaihtoehtoja. Eräs ongelmapuku on Tuuteri ja sen tarkistettu […]
Käsittelin aiemmassa kirjoituksessani pikkutyttöjen päähineitä ja lupasin myöhemmin kirjoittaa teini- ja naimaikäisistä oman kirjoituksensa. Onneksi kirjoituksen tuottaminen vähän venähti, sillä norjalaiset ovat ehtineet tehdä minulle upean palveluksen, jonka näet myöhemmin. ”Tytöillä oli – ikivanhaan eurooppalaiseen tapaan – oikeus neitseyden merkiksi kulkea avopäin kesät talvet pitkät hiukset levällään, koristenauhoja niiden siteenä, tai he kiersivät tukkansa nauhojen […]
Kansallispuvuissa yksi puvun kiinnostavimmista osista on paita, tai kuten Sirelius sen määrittelee ”lähinnä ruumista oleva, edestä umpinainen, mutta pääntiellä varustettu hihallinen vartalonverho” (Sirelius, 1990, 73). Paita on puvun duunari: kovalla koetuksella, vähällä arvostuksella ja unohtuu välillä mainita. Itse olen kerran tanhureissulle lähdettäessä unohtanut paidan kotiin ‒ Kirkkonummen puvussa se oli huivin takia helppo korvata kaupasta löytyneellä […]